Laihduttamisen Taustat

Kaksi kymmentä kiloa ylipainoa. Jo pitkään olen miettinyt miksi olen päästänyt itseni tähän pisteeseen? Mutta minkään maailman itsesyytökset eivät tuoneet painon laskua- päinvastoin, paino kipuaa tasaiseen tahtiin ylöspäin. En ollut lapsena koskaan ylipainoinen, enkä nuorenakaan. Toki kuvittelin olevani ja paino-ongelmani (tai lähinnä ongelmat herkkuriippuvuuden kanssa) ovatkin varmasti tuolta lapsuudesta lähtöisin. Minulla oli huono itsetunto, ei paljoa kavereita, olin usein yksinäinen ja välillä kiusattukin. Hyljeksitty ja ulkopuoliseksi jätetty enemmänkin kuin sellaista suoraa kiusaamista, sitäkin toki välillä. Yksinäisyyteen löysin sitten jo pian lääkkeeksi ja turvaksi herkut. En kuitenkaan päässyt niihin käsiksi kovin usein, tai ehkä aineenvaihduntani vielä pelitti tuolloin kunnolla, olin kuitenkin aika hoikka. Normaalipainossa. Pieniä epäonnistuneita dieettejä ja laihdutusyrityksiä harrastin varmaan jo aika nuorena ala-asteella, ensimmäinen kunnon laihdutusyritykseni oli yläastetta edeltävänä kesänä. Tuolloin ajattelin, etten koskaan koko elämässäni antaisi painoni nousta yli 50 kiloon. Sainkin sitä vähän tiputettua.

Herkkuriippuvuus kehittyi siis nuoruudessa ja tunnesyöminen. Laihdutin usein ja painoni sahasi noin 50-53 kilon välillä parikymppiseksi asti (pituutta minulla on 158 cm.) Ensimmäisen kerran tulin ylipainoiseksi kun odotin esikoistani 22 vuoden iässä. Mulla varmasti raskaushormonit vaikuttavat tosi lihottavasti, vaikka en hirveästi mättäisi niin paino nousee. Joillekkin vaan käy noin. Se aika oli myös tosi stressaavaa. Vaikka en muuttanut juurikaan ruokatottumuksiani, painoni nousi yli 90 kilon. Lapsen saatuani se myös tippui nopeasti. Tuolloin onnistuin laihduttamaan.

Laihdutin raskauskilot epäterveellisesti, näännytin itseäni ja kuntoilin paljon. Saatoin paastota useita päiviä putkeen, elin alle 500 kalorin dieeteillä. Ja toki laihduin. Näytän myös hyvältä noissa kuvissa. Valitettavasti se oli alkua syömishäiriölle, tai ainakin koko elämäni kestänyt syömishäiriö meni pahempaan suuntaan. Rupesin jojoilemaan painon kanssa, vuoroin ahmin herkkuja ja vuoroin laihdutin kertyneet kilot näkemällä nälkää. Opettelin oksentamaan. Ahmin taas lisää herkkuja. Vuosien jojoilu nosti hitaasti painoa ylöspäin.

Toki oli paljon hyviäkin aikoja välissä, ahminta ja oksentaminen tapahtui lähinnä kausittain. Varmasti sairastan bulimiaa. En ole siihen koskaan oikein apuja yrittänyt hankkia. Edelleen ajattelen pystyväni tähän omin avuin.

Kun tulin raskaaksi vuosi sitten, olin jo kymmenen kiloa ylipainoinen. Raskaushormonit tekivät taas tepposet ja joulukuun lopussa painoin 96 kiloa. Nyt vauvan ollessa 3 kuukautta vanha painoni on noin 82 kilossa. Tavoite on normaalipaino, alle 62 kiloa. 10 kiloa lähti raskauskiloja nopeasti, mutta nyt on jämähtänyt. Imettäminen ei oikein tunnu auttavan, ei se auta kaikille. Myös riippuvuus herkkuihin tekee tästä vaikeaa, lähinnä suklaaseen ja sipseihin. Ne on ne pahimmat. Yritän olla enää oksentamatta, olen bulimialla saanut aineenvaihduntani tosi sekaisin.

Aloitin tämän läskipäiväkirjan lähinnä itseäni varten tässä vaiheessa, ajatusten selvittämiseen ja laihdutuksen tueksi. Haluaisin olla kesään mennessä noin 70 kilossa, loput kilot sitten ensi vuoteen mennessä. Kunhan suunta olisi alaspäin. Tällä hetkellä kaikki vaatteet kaapissa ahdistaa enkä halua ostaa uusia (kuvittelen pian mahtuvani vanhoihin). Lisäksi en halua täyttää päätäni laihdutusajatuksilla, vaan toteuttaa jotain ruokavaliota tässä äitiyden sivussa ja keskittyä lapsiin ja perheen hyvinvointiin.

Tämän viikon koitan tehdä tuota haastetta minkä eilen postasin. Tänään olen juonut vettä ja syönyt banaanin, laitoin äsken kahvit kiehumaan. En varmaan tällä viikolla laske varsinaisia kaloreita, kunhan koitan syödä kevyesti ja tehdä tota haastejuttua. Varmaan vähän rahkaa otan myös tässä aamupäivän aikana ja kasviskeittoa keittelin jo eilen. Vaunulenkille pitäisi myös joutua, vauva jo tuossa heräileekin sen minipäikkäreiltä (nukkuu vielä niin huonosti niin vaikeaa suunnitella päiväjärjestystä tarkaan..) Moips!

One comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

3 + 7 =